Kohtalon johdatusta

En uskaltanut hiiskua tästä blogissa aiemmin, mutta nyt uskallan.

Kun päätettiin hääpäivä, liityin Facebookissa ryhmään, jossa myydään käytettyjä hääpukuja. Halusin liittyä heti ryhmään, koska unelmieni puku vaikutti mahdottomalta löytää käytettynä. Lisäksi olen 162cm pitkä, joten suurin osa puvuista on minulle liian pitkiä. 

Halusin ostaa pukuni käytettynä monesta syystä. Käytetty olisi halvempi, enkä tahtonut käyttää suurta summaa yhden päivän pukuun. Mutta myös sen takia että hääpukuja on jo tarpeeksi tässä maailmassa.

Muutamaa päivää myöhemmin löysin upean puvun ryhmästä. Se oli täydellinen, siinä oli kaikkea mitä halusin. Ihan kaikkea, vaikka olin ajatellut etten löydä sellaista pukua. Mutta siinä se oli.

Oli vain yksi este: puku oli Tampereella. Raumalta Tampereelle ei ole hirveän pitkä matka, mutta tuntuisi tyhmältä ajaa sitä matkaa jos puku ei sopisikaan. Otin kuitenkin yhteyttä myyjään ja kerroin kiinnostuksesta, mutta selitin että matka oli hieman pitkä. Myyjä totesi että hänellä on sukulaisia Raumalla ja he ovat tulossa Raumalle joulukuussa. Lisäksi myyjä huomautti puvun pituudesta: hän oli 162cm pitkä, joten puku voisi olla liian lyhyt.

Huomaatteko miten tarina etenee?

Ajattelin että varaan pitkän etsintäajan pukuuni: näin sen muutaman päivän kuluttua.

Puku oli Tampereella: myyjä toi sen mukanaan Raumalle.

Jopa meidän pituutemme olivat samoja.

Tulin äsken sovittamasta pukua, ja olen tällä hetkellä äärimmäisen onnellinen morsian! Löysin unelmieni puvun! Puku istui täydellisesti jo nyt, joten suureen häädiettiin ei ole varaa. :D Hieman toki, mutta onneksi on paljon aikaa.

Tämän oli pakko olla kohtaloa, millään muulla tavalla tätä ei voi selittää.